Niin maanantai, niin maanantai!

Nyt on kyllä huumori kaukana; eilen iltapäivällä alkoi tuntua huonolle ja ei mennyt aikaakaan kun vatsa meni lakkoon. Mitä voi muuta sanoa, kuin bloody monday! Voi vimpula, toinen vatsatauti tänä talvena! Ei nyt olisi tätä tarvinnut enää... Isäntäperheessä myös samanlaisia oireita, joten ruokamyrkytyksestä varmaankin kyse... :( Kurja juttu! Nyt vaan toivotaan, että tervehdyn pikaisesti, jotta sunnuntaina voi ajaa kovaa. Onneksi mukana on aina iso kasa Cambridge -tuotteita, joita käytän päivittäin tuomaan lisää energiaa. Tällaisina hetkinä kiitän itseäni, että jaksan niitä pusseja raahata matkoillekin mukaan. Nyt saan kaiken minkä tarvitsen nopeasti imeytyvässä muodossa ja samalla vielä nestevajeen korjattua. Vatsa kiittää!

Cambridgestä tulikin mieleeni... Ajatelkaas, että Cambridge -ohjelmassa voi myös kilpailla! Suomen karsintojen ja finaalin voitettua pääsee taistelemaan laihdutuksen MM-kisoihin! :) Itselläni on ainakin yksi valmennettava lähdössä kokeilemaan siipiään kisaan. Tulee olemaan mielenkiintoinen kesä myös tuolla saralla. ;)

Tämä päivä meni siis enemmän tai vähemmän toipilaana. Kävin kyllä vähän ulkoilemassa, vaikka täytyy myöntää että tyhjillä jaloilla ajaminen oli aika lailla köröttelyä... Pienen naurunhörähdyksen sai lenkillä aikaan tämä, kun törmäsin kovin kotoisalta kuulostavaan kylään:

Kylä "Terve" olisi ollut tänään se, johon olisin tietyistä syistä johtuen toivonut saapuvani. ;)

Eilen iltapäivällä käytiin kävelemässä isäntäperheen dobberin kanssa. On se kyllä samanlainen touhottaja kuin oma Starani! :D Veijareilla ihan samat jutut. Samalla kävin tutustumassa paikalliseen kuntosaliin. Yrittäjänä on oltava aistit avoimena maailmalla liikuessa; uusia juttuja voi napata ihan mistä vaan, milloin vaan! Samaa hauiskääntöä ne miehet kuitenkin tälläkin salilla väänsivät. ;)

Italialaiset tykkäävät puhua politiikasta ja urheilusta. Tällä hetkellä keskustelu käy kovinkin kiivaana maailman taloudellisesta tilanteesta ja siitä, mihin on ajauduttu jo nyt. Täällä sanovat, että näin isoa taloudellista kriisiä ei ole aikaisemmin nähty. Työtä joutuu nyt tekemään kahta kauheammin saavuttaaksen sen mitä esim. 10 vuotta sitten. Kova juttu. Kovasti pelätään mihin ollaan menossa ja mistä kaikesta joudutaan luopumaan kun jo tässä vaiheessa ollaan kuopassa.

Yksin reissatessa jää aikaa tehdä kaikki rästiin jääneet työhommat, mihin kotona ei ole riittänyt aika. Tuntuu välillä ihan oudolta, että vuorokaudessa on aikaa vain istua ja käydä omia ajatuksiaan läpi. Kotona juoksen kuin pieni eläin töiden ja pienten lasten perässä; sinne toivoisin välillä lisää tunteja vuorokauteen. Nykyaika mahdollistaa sen, että siellä missä on netti, on myös mun työt. Hyvä homma! Skype taas on aika kova juttu koti-ikävän lieventämiseen: on ihana jutella lasten kanssa "kasvotusten" ja nähdä mitä heille kuuluu. =)