Italiassa on se hauska tapa, että koskaan ei kyllä tiedä millainen sekamelska asoista voi syntyä. Paikalliset on aika mestareita sekoilemaan lähes kaikissa asioissa. Ei aina huonolla tavalla, mutta kyllähän se vähän huvittavaa on. Jo sovitut aikataulut pettävät aika varmasti jo ennen kuin niitä päästään edes soveltamaan. Niin nytkin; perjantai-illalla selvisi, että lisenssien tarkistus alkaa jo klo 8:00 ja jotta saadaan syödä, pitää kilpailijoiden olla paikalla klo 9:30. Ou jee.... se tiesi sitä, että aamulla oli taas aikainen herätys klo 4:00. Kyllä on ihminen sopeutuvainen; viikon toinen aamuyöherätys ei tuntunut enää yhtään niin pahalta. Klo 5:30 minun piti olla Astissa, josta jatkoin matkaa Francon kanssa kohti Padovaa. Kyllä molempia nukutti automatkalla, mutta perille päästiin kahdeksaksi, niin kuin pitikin. Aikamoista, sillä lopulta käytössä olikin vanha alkuperäinen aikataulu! :D
Tapasin monta vanhaa tallikaveriani ja tuttuja vuosien varrelta. Ihana tavata ihmisiä, joista on hyviä muistoja ja joiden kanssa on jakanut monta mahtavaa urheiluelämystä! :) Siinä jutellessa aika kului ja koitti valmistautuminen starttiin. Ajettiin autoletkalla ensin Padovaan, jossa tiet oli suljettu vain meidän ajajien tiimien autoja varten. Sen mitä ehdin näkemään, on Padova erittäin kaunis kaupunki. Myös aikamoinen shoppailuhelmi; Luis Vuitton, Prada... Onneksi ei ollut aikaa shoppailla. ;)
Lähtöä edeltää aina lähtökuittaus, johon mennään yhdessä tiimin kanssa. Kuittaus tapahtuu isolla lavalla aina kunkin kisapaikan aukiolla tms. Samalla esitellään yleisölle ajajat ja hehkutetaan italialaiseen tyylin oikein roimasti. ;) Tässä onkin pari huomattavaa eroa Suomen kisoihin verrattuna; kisat viedään täällä Italiassa AINA keskeiselle paikalle, jossa on PALJON yleisöä.
Lähtö tapahtui ns. neutraalina lähtönä, jossa on tarkoitus ajaa neutraaliauton perässä rauhallista vauhtia varsinaiselle lähtöpaikalle niin, että koko ryhmä pysyy yhtenäisenä. Noh, tämä ei oikein tänään onnistunut; vauhti oli melkoinen heti ja ryhmäkin taisi hajoilla jo ennen nolla kilometritaulua. Itse lähdössä 10 km neutraalin ajon jälkeen pysähdyimme ja aavistin, että tänään tullaan menemään kovaa. Rata oli aivan tasaista, paljon kurvia ja mukana kaikki maailman huippunimet. Aivan käsittämätön setti! Pikkasen jännitti rata, sillä tunnetusti en tasamaalla ole koskaan vahvimmillani, varsinkaan kauden ekoissa kisoissa yli vuoden tauon jälkeen! :D
Kisa oli kuin olikin kova ja hajotti porukkaa heti. Taitoimme 113 km:n matkan 2,5 tunnissa!!! 45 km:n tuntinopeudella! Tulin maaliin oikein loistavasti pääporukan mukana samalla ajalla 3. sijoittuneen kanssa ja sijoituin sijalle 54. Aivan mahtava suoritus! 180 läntijän joukosta pääsin ensimmäisen kolmanneksen joukkoon... Melkein pääsi itku maalissa; puolen vuoden sairasteluputken jälkeen näyttää siltä, että nyt mennään hyvään suuntaan. Todella upea fiilis! Jalat tuntui koko matkan todella kevyiltä, ei ollenkaan niin kuin kauden ekoissa kisoissa yleensä. Yhtään heikkoa hetkeä ei tullut, eikä koville joutunut missään välissä. Katsastus on suoritettu, nyt sitten odottamaan ensi viikonloppua, jolloin kisaillaan Maailmancupin osakilpailussa mäkisellä maastolla. Kokemuksiin pohjaten pitäisi olla mulle sopiva rata.
Melkoisen väsyneinä päästiin kisapaikalta kämpille, jossa odotti illallinen! Talon emäntä oli kutsunut vieraita ja valmistanut 8 ruokalajin illallisen viineineen ja shampanjoineen!!! Aivan ihana juttu! En olisi voinut enempää pyytää tältä lauantai-päivältä....
 |
| Näkymä keittiön ikkunasta. Mäkinaisen unelmapaikka. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti