keskiviikko 4. heinäkuuta 2012

Kisajärjestelyjä

Koska Girolle kävi miten kävi, täytyi rueta kehittämään ajoja. Olen tässä viikon verran järjestänyt kisamatkaa Suomen maajoukkueelle Saksan Thuringeniin 14.-23.7. Siellä ajetaan Thuringen Rundfahrt 16.-22.7. Legendaarinen ajo, jossa olen ollut takavuosina monet kerrat mukana. Minulla on järjestäjiin hyvät kontaktit ja sainkin kisakutsun maajoukkueellemme silmänräpäyksessä. Ongelma on se, että meillä ei ole Suomessa varsinaista maajoukkuetta. Niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin, mutta lajissamme ei nähdä naisajajien olevan kansainvälisen kilpailutoiminnan arvoisia. Suomennettuna kaikki vähäisetkin rahat ovat menneet miesten joukkueelle. Näin ollen myöskään mitään rahoitusta ei ole saatavissa, vaan kaikki on kaivettava omasta pussista.

Muutama todella innokas kuski saatiin heti innostumaan, mutta sitten pitikin rueta miettimään ketä saadaan joukkueeseen mukaan, kun 6 kuskia pitää avauspäivänä olla lähtöviivalla. Vähemmällä miehityksellä tulee sanktiota joukkueelle. Yhdessä ajajien kesken sitten suunnitellaan miten mennään täältä Suomesta Saksaan; otetaanko lentokone vai mennäänkö Ruotsin kautta autolla. Hintaero ei ole merkittävä, mutta matkaan menevä aika on. Lentäen voittaa aikaa. Toisaalta autolla mentäessä saataisiin tavaraa enemmän mukaan... Ja sitä tavaraa tässä lajissa riittää. Maantiepyörä, aika-ajopyörä, kiekot, rullat, vaatteet, kypärät, huoltokamat... jne. Ja 6 ajajan lähtiessä liikkeelle on kaluston määrä huikea! Kun liitto tai tiimi ei maksa kuluja on aika moinen työ saada jokaisen budjettiin sopiva hintalappu matkalle. Kyllä se on niin helppoa ammattilaistiimissä kun ei tarvitse itse näitä asioita järjestellä. Tai olisi se nytkin helppoa kun olisi naisten maajoukkueella rahapotti, jotta ottaa nämä kulut. Huhhahhei... saa nähdä päästäänkö matkaan.

Suomessa on ollut viime päivinä aivan loistavat ilmat! Lämmintä ja aurinkoa on riittänyt. Eräs päivä ajelin mukavan lenkin Minun on monesti pitänyt käydä katsomassa tuo polku ja nyt sitten päätin sen tehdä. Hyvä että menin, hienoa oli! Kyllä sitä näköjään yli 20 vuoden uran jälkeenkin löytää uusia polkuja. Heinäkuisilla teillä on mukava mennä kun tiet ovat tyhjät autoista ja saa mennä lähes itsekseen. Ihania maisemia lenkillä.

Parsilanjärvi. Veneet lepäämässä kesäaamuna



 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti